lauantai 10. joulukuuta 2016

Temppeleiden, viidakon ja riisiviljelmien keskellä

Tegenungan vesiputous

Ensimmäisen päiväretkemme Balilla teimme kohti vesiputousta, monkey forest-aluetta, riisiviljelmiä, Baturin vuorta ja järveä sekä elefantti luolaa. Siinä välillä ehdimme myös pysähtyä kahvinmaistajaisiin vaikka alkuun jännitimme ehdimmekö tehdä kaiken yhden päiväreissun aikana ;) . Reissuamme varten palkkasimme kuljettajan ilmastoidulla autolla. Tästä huvista maksoimme yhteensä n. 30 euroa ( 400 000 rupiaa), joka neljälle hengelle jaettuana oli mielestäni erittäin edullinen tapa kiertää saarta oman aikataulumme mukaan. Kuljettaja oli erittäin mukava ja puhui kohtalaisesti englantia. Turistioppaaksi hänestä ei ollut, mutta mukavaa ajanvietettä kyllä kun yritimme ymmärtää toisiamme ;) Kaikkialle hän kuitenkin ajoi mihin halusimme ja kiltisti odotti meitä aina niin kauan kuin oli tarve. Englanninkielen taito oli siis riittävä :) 

Matkalla alas putoukselle

Kutalta lähdimme ajamaan kohti Batur-vuorta ja siihen matkan varrelle ensimmäiseksi pysähdyspaikaksemme valitsimme vesiputouksen (Tegenungan). Vesiputous oli jo korkealta katsottuna hienon näköinen ja alas rinteeltä pääsi seikkailemaan portaikkoa pitkin. Alhaalla vesiputous avautui ihan eri tavalla. Tällä pysähdyspaikalla näimme myös reissumme ensimmäiset apinat ;) Mukava pieni pysähdys, jossa meillä viivähti tunteroinen Balin luontoa ihmetellessä. 

Monkey-forest kartta

Vesiputoukselta jatkoimme matkaamme apinametsään (monkey forest). Sisäänpääsy tähän nimensämukaiseen paikkaan maksoi noin 2 euroa (30 000 rupiaa) per henkilö ja paikka oli kyllä reilusti tuon pienen summan väärti.

Patsas apinapuistossa

Monkey forest-alueelta löydät lukuisia toinen toistaan yksityiskohtaisempia patsaita ja veistoksia, pieniä temppeleitä sekä muita uskomattoman kauniita ihmisen rakennelmia. Puisto itsessään on selkeä kulkea ja sieltä löytyvät opasteet mikäli ihmetellessä menee suuntavaisto sekaisin. Puisto on myös erittäin siisti. 

Apinapuiston eräs apina poikasineen

Nimensä mukaisesti apinametsässä asustaa hirmuinen määrä apinoita.  Nämä apinat ovat kohtuu ystävällisiä eivätkä tunge liian lähelle ellei sinulla ole jotain syötävää mukanasi. Kaikkialla apinametsän alueella on eläintenhoitajia, jotka pitävät huolen siitä että turistit eivät syötä apinoille mitään ja muutenkin huolehtivat apinoiden kunnollisesta kohtelusta. Nämä eläintenhoitajat myös auttavat, jos olet erehdyksissäsi ottanut esille jotakin syötävää apinoiden läheisyydessä ;)

Kuva ei tee oikeutta tälle kauneudelle!

Ennakkoluuloni Monkey Forest-puistoa kohtaan olivat hieman sekavat, mutta täytyy sanoa, että puisto ylitti odotukseni kaikilla mahdollisilla tavoilla. Siellä oli niin uskomattoman kaunista luontoa, joka oli ottanut jalansijansa ihmisen rakennelmiin, että en tiedä olenko vastaavaa nähnyt kuin saduissa! Apinat elivät oikeasti villeinä puiston alueella ja siitä, että turistit eivät tee niiden kanssa tyhmyyksiä pidettiin hyvin huolta. 

Matkakumppanini Tytti ja hänen kadonnut kaksoisveljensä? ;)

Apinapuistossa saimme kulutettua aikaa parin tunnin verran ja siellä olisi voinut luuhata kauemminkin. Pelkästään apinoiden touhujen seuraaminen oli erittäin koukuttavaa, etenkin kun niitä ei tarvinnut pelätä kuten esimerkiksi Thaimaan Krabilla ;) Kuvassa luottomatkakumppanini Tytti, joka tuntui löytäneen kadonneen kaksoisveljensä ;) 

Ubudin riisipeltoja

Apinametsästä suuntasimme ihastelemaan riisipeltoja Ubudin lähelle. Olivathan ne uskomattomia! Ja niitä riittä silmänkantamattomiin parhailla paikoilla! Me pysähdyimme autonkuljettajamme vinkistä parin ränsistyneen oloisen rakennuksen tykö, joiden terassilta sai upean näkymän riisiviljemiin. Ilmainen ja hyvä pysähdys, upeat maisemat kerrassaan!

Maisema Batur-järvelle vuorelta
Riisipelloilta jatkoimme matkaa kohti Batur-vuorta. Tässä vaiheessa kerroimme autonkuljettajallemme, että nälkä alkoi hieman meitä vaivata. Ei olisi ehkä ollut fiksua sillä tottahan toki vuoren päältä löytyi se perinteinen turisteille suunnattu näköalaravintola. Pihaan karauttaessamme yritimme kysellä muita vaihtoehtoja kuljettajaltamme, mutta yllättäen englanninkieli ei taas oikein pelannut, joten päätimme sitten tyytyä siihen mitä tarjottiin. Tässä ravintolassa maksoin varmasti kalleimman summan koko reissun aikana. Monipuolinen buffet oli hinnaltaan muistaakseni noin 10 euron (!) (150 000 rupiaa) arvoinen, joka Balin normaaleilla ruoan hinnoilla oli kyllä täysi kiskurihinta. Noh, onneksi olimme lomalla eikä buffet ruokakaan hullumpaa ollut ;) Maisemat olivat myös erittäin kohdillaan.

Ihme öttiäinen ruokapaikastamme

Veljeni tyttöystävineen oli haaveillut Balille tultaessa patikointi reissusta Kintamanille, Baturille tai Agungille. Tätä mahdollisuutta kovasti selvitimme reissumme aikana, mutta tulimme siihen tulokseen, että emme halua uhrata asialle kokonaista lomapäiväämme, sillä sen verran hurjia juttuja näistä järjestetyistä patikointi/kiipeily reissuista kuulimme. Aikanaan ne ovat kuulemma olleet erittäin suosittuja, mutta sitten paikallisille on iskenyt ahneus ja paikallinen "mafia" on iskenyt kyntensä vuorireissuihin siten, että turisti on kyllä saatettu ylös, mutta sieltä alaspäin pääsyyn on pyydetty lisää rahaa. Pahimmassa tapauksessa turisteja on myös ryöstetty näillä vuorireissuilla. En tiedä mikä tilanne on tänä päivänä, mutta ainakin me päätimme jättää nämä reissut väliin sillä monet muutkin huhut Balin turistikohteista olivat pitäneet erittäin hyvin paikkansa, kuten muista blogipostauksistani voitte päätellä ;) Toivottavasti kuitenkin jonain päivänä vuorelle kiipeäminen on omalta kohdaltanikin mahdollista, sillä uskon, että sieltä Bali avautuu aivan uudella tavalla. 

Kopi Luwak

Kun lähdimme ajamaan alas vuorelta kohti elefanttiluolaa, ehdotti kuljettajamme, että lähistöllä olisi Kopi Luwak-kahvia tekevä paikallinen yritys, jos haluaisimme pysähtyä siellä. Mielessä kävi, että tämä voi olla yksi niistä turistien pakkomyynti paikoista, mutta toisaalta paikallinen kahvin/teenviljely kyllä kiinnosti - etenkin kun kyse oli tästä legendaarisesta Kopi Luwak-eläimen jätöksistä tehty kahvi. Niimpä päätimme pysähtyä. Autonkuljettajamme tutustutti meidät paikallisen kahvin/teentuottajan poikaan, joka hyvällä englannilla kertoi, että voisi käyttää meitä pienen opastetun kierroksen. Kierros olisi täysin ilmainen. No tottahan toki!


Saimme erittäin kattavan kierroksen, jossa meille esiteltiin mistä se kahvi oikein on peräisin yleensä, minkälainen on kaakaopuun "hedelmä". Ja tottahan toki meille esiteltiin myös Kopi Luwak-eläin ja kerrottiin tämän erikoiskahvin valmistuksen vaiheet. Erittäin mielenkiintoinen kierros, erittäin ystävällinen ja englanninkielen taitoinen opas. Kierroksen lopuksi poika istutti meidät pöytään ja toi sitten tarjottimella pöydän täyteen erilaisia tee- ja kahvilajeja maistiaisiksi. Nämä tarjoilut olivat täysin ilmaiset, mikä hämmästytti meitä suuresti! Kopi Luwak-kahvi sen sijaan maksoi jonkin verran ja meistä rohkeana Tytti sen sitten tilasi ja pääsi sitä maistelemaan. Voipahan sanoa, että hän on oikeasti juonut eläimen kakkasta tehtyä kahvia :D Maistelujen jälkeen opas vielä selkeästi ilmoitti, että hän ei halua kierroksesta mitään palkkaa vaan on iloinen kun pystyi meitä auttamaan, ihmeiden aika ei ole ohi! Hieman kuitenkin turistin tippiraha poltteli taskussa ja niimpä osa meistä sitten päätyi ostamaan teetä/kahvia näiden ihmisten pienestä puodista, jonka läpi kävelimme takaisin parkkipaikalle ;) Ja voin kertoa, että todella hyviä ovat ainakin minun ostamani sitruunaruoho- ja Rosella-teet :) Hinnat tässä pikkupuodissa olivat jonkin verran kalliimmat kuin muualla, mutta mielelläni sen pienen eron maksoin, kun kerrankin ei oltu vailla maksua joka ikisestä asiasta ;)

Elephant Cave - Goa Gajah
Päivän viimeisenä pysähdyspaikkana saavuimme elefanttiluolalle, jossa nimensä mukaisesti ei kyllä ole yhtäkään elefanttia ;) Kyse on temppelialueesta, jolla sijaitsee mystinen elefanttiluola.  Kuten muillekin temppelialueille, myös tänne oli saronki pakollinen vaikka olisitkin pukeutunut muutoin riittävän peittävään vaatetukseen. Sinun ei kuitenkaan tarvitse ostaa eikä vuokrata saronkia, kuten paikalliset myyjät saattavat väittää vaan kaikille temppelialueille saat sarongin lainaan lipunmyynti pisteestä ;) Sisäänpääsymaksu oli noin 1 euron ( 15 000 rupiaa) ja se sisälsi myös sarongin lainan, sekä sen että paikalliset pukevat sinulle sarongin oikeaoppisesti päälle. Toistan siis, elä osta saatikka vuokraa saronkia paikallisilta naisilta parkkipaikalla ellet välttämättä halua sitä matkamuistoksi ;) Itse elefanttiluola oli kauniimpi ulkoa kuin sisältä, mutta alueella oli sen lisäksi lukuisia pieniä temppeleitä, uskomattomia puita maanääriin ulottuvine juurineen, polkuja ja pieni lampi- kerrassaan kaunista! Me saavuimme tälle kohteelle päivän päätteeksi ja saimme kulkea alueen polkuja lähes yksinämme. Ajankohtana siis voin suositella viimeisiä hetkiä ennen auringonlaskua ;)

Elefanttiluolan alueelta
 Vaikka me emme haksahtaneet turistiansaan saronkien kanssa, niin valitettavasti upean kierroksen jälkeen elefanttiluolan alueella, jäi meille silti aika paska maku suuhun. Saapuessamme puistoon ja hetken siinä ihmteltyämme tuli luoksemme paikallinen mies, tervehti kohteliaasti ja kertoi, että voisi kertoa meille hieman alueen historiaa. Kieltäydyimme ensin, mutta mies kertoi, että tekisi sen mielellään joten suostuimme. Mies puhui hieman outoa englantia ja mieleeni on vain jäänyt, että en saanut puolestakaan hänen puheestaan selvää ja aina juuri silloin kun en jotain ymmärtänyt, mies katsoi minua, pää kenossa ja kysyi: " right?" Yeah, right, en kyllä tiedä yhtään mitä juuri sanoit! Joka tapauksessa mies opasti meidät läpi puiston ja muutamia erittäin näppäriä faktoja saimme hänestä irti. Hän näytti meille myös parhaita valokuvanottopaikkoja sekä salaisen pienen vesiputouksen. Ensimmäinen dragonfruit hedelmämmekin tuli syötyä tämän oppaan kautta. Kun kierros oli ohi, mietimme porukalla, että jotain haluamme kyllä oppaalle antaa kiitokseksi. Kaivoimme muistaakseni 50 000 rupian seteliä hänelle (noin 3,5 euroa), joka mielestämme oli erittäin antelias tippi ottaen huomioon alueen alhaisen hintatason. Tuolla rahallahan syö kunnon ravintolassa! Mies kuitenkin tuhahti rahan nähdessään ja sanoi, että halusi 25 dollaria. Kerroimme sen olevan aivan liian suuri hinta ja niin siitä sitten alkoi väittely siitä kuuluuko meidän maksaa hänelle vai ei, jos hän ei kerro olevansa maksullinen opas alunperinkään. Lopulta emme jättäneet miehelle mitään ja lähdimme varmasti yhtä pahalla päällä poistumaan puistosta kuin mies jäi sinne nuolemaan näppejään, olisi tyytynyt siihen erittäin hyvään summaan jota me hänelle avokätisesti ilman erillistä pyyntöä tarjosimme ;) Tässä saimme ensimmäisen huono kosketuksen Balista ja siitä, miten upea maa on pilattu sillä, että turisteista yritetään repiä kaikki mahdollinen irti.

Elefanttiluolan alueelta
Summasummarum:
Tegenungan vesiputous - käykää jos olette ohikulkumatkalla!
Monkey Forest - ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, upeita patsaita, ihania apinoita, kaunista
Riisiviljelmät - näkemisen arvoisi, jos et ole muissa maissa näitä vielä käynyt katselemassa
Mount Batur/Lake Batur - yksi hieno näköala, paljon jännittäviä kapeita teitä ;) Ei niin hieno, mitä odotin
Kahvin/teen maistajaiset - hauska ja hyvämielinen paikka. Suosittelen! :)
Elephant Cave - paikka on upea! Älä anna paikallisten turistinhuijausyritysten pilata sitä :)

3 kommenttia:

  1. Semmosta se on kun on rikkaana länsimaisena turistina tuolla... Kyllä mäkin köyhänä indonesialaisena hommaisin rahaa huijaamalla rikkaita turisteja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki sitä rahaa voisi ansaita ilman huijaamistakin ;) Saattaisi se turisti tulla toistekin :)

      Poista
  2. "Rohkea rokan syö."

    VastaaPoista